Ilkka Virtasen työhuoneella 13.11.2010

Ensi kesän taiteilijalista on edennyt jo aika pitkälle.

Eilen kävimme tapaamassa kolmea ensi kesän taiteilijaa Kangasalla, Tampereella ja Turussa. Reissu oli uuvuttavan pitkä, mutta ei ollenkaan turha. Näyttely eteni taas pitkän pätkän.  Kyllähän näyttelyä voi paljon tehdä sähköpostitse ja puhelimitsekin, mutta  kyllä kuraattorin on hyvä tavata näyttelyyn kutsutut - varsinkin itselleen  ennestään tuntemattomat taiteilijat nokakkainkin, nähdä teoksia, kuulostella taiteilijan suunnitelmat ja kertoa näyttelyä koskevat toiveet ja kuulumiset.

Kuratointitapoja on varmaan yhtä paljon kuin kuraattorejakin, Haihatuksessa se tapahtuu jotensakin tähän tapaan:

Ensi-arviointi tapahtuu kun taiteilija tarjoaa töitään näyttelyyn, joku kertoo jostain kiinnostavasta taiteilijasta tai näemme näyttelyssä, netissä tai tiedotusvälineissä kiinnostavaa taidetta. Ihan ensin haluamme nähdä teoskuvia, niitä voi lähettää meille paperipostina tai sähköisesti ja yleensä nykyään netistäkin löytyykin jotain, ihan mainiointa on jos taiteilijalla on omat kotisivut.  Kun taiteilijan tekemisen tyyli natsaa näyttelymme henkeen, otamme yhteyttä. Jos kiinnostus on molemminpuolista, käymme tapaamassa. Keräämme myös vastasen varalle listaa kiinnostavista taiteilijoista, joten ehdottaa saa ihan mielellään.

Valitsemme taiteilijan, emme välttämättä yksittäisiä teoksia. Keskustelemme ja sovimme taiteilijan kanssa suunnat ja toiveet etukäteen, mutta yleensä annamme melko vapaat kädet. Olemme huomanneet että taiteilijan vapauteen ja omaan kykyyn valita teoksensa on voitava luottaa, siten tulee ihan parasta. Etukäteen toki päätämme mihin tilaan kenenkin töitä sijoitamme ja taiteilija voi sen mukaan suunnitella oman kokonaisuutensa. Ripustaminenkin on parasta antaa taiteilijoiden itsensä tehtäväksi, mutta jotta näyttelystä syntyy hyvä eheä kokonaisuus, eikä pelkkä kokoelma erilaisia teoksia, on kuraattorin pidettävä kokonaisuuden langat käsissä.

Hyvä näyttely on kuraattorinsa oma taideteos. Sellainen kuin Haihatuksen kesänäyttely kesällä 2011.

Eilisestä Ilkkaa, Liisaa ja Jania kiittäen
Merja