Wasteland Heroes, Miikka Mäkelä

Tämän lauantain pyhitimme kulttuurin kokemiselle tekemisen sijaan ja kyllä kannatti. Olo on kuin saunan jälkeen, kun on saanut koko päivän nauttia, oivaltaa ja haltioitua tasokkaan taiteen äärellä.

Keski-Suomen Kulttuurirahasto tarjosi 50.:n toimintavuotensa kunniaksi Lähitaidefestivaalin Suolahtisalissa. Viidentoista taiteilijan näyttelyn lisäksi kuulimme ja näimme koko joukon tasokasta keskisuomalaista musiikkia ja näimme kaksi tanssiesitystä.

Mieskuoron, lapsikuoron ja kansanmusiikikvartetin oli vuorossa Ville Ojasen yhtye, jolta en odottanut mitään - mutta sainkin paljon. Yhtye -taisi olla nimeltään Ville Ojanen ja Rautavaara - soitti etnosävytteistä suomalaiskansallista musiikkia, ei mitään tasasta viulun vingutusta vaan akustisia ääniä taitavasti käyttäen. Jos edelliset esiintyjät tuudittivat lähes uneen, niin tämän aikana istuin jännittyneenä ja tuskin muistaen hengittää.

Tämän jälkeen yleisö ohjattiin aulaan, jossa ilotulitus jatkui; tanssijat Miikka Mäkelä ja Helena Ratinen yhdistivät tanssia ja tavaraa.  Miikan Wasteland Heroe oli huikea esitys. Koreografia oli kokonaisuudessaan hyvä ja Miikka esitti sen taidolla ja ilmeikkäästi. Kiitos esityksestä myös Ismo-Pekka Heikinheimolle, joka on teoksen ideoinut, ohjannut ja yhdessä esittäjän kanssa koreografioinut .

Helena tanssi kirjahyllyn kanssa kuvaten muuttumista ja muuttamista. Kirjahyllyhän puretaan yleensä vain elämänmuutosten takia. Ihailla täytyy - olemme muuttaneet Lundiamme kanssa  lähes kymmenen kertaa, eikä se ikinä ole tanssia ollut. Jos vielä joskus muutamme, tulkoon Helena muuttoavuksi.