1266593232_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Viimeaikainen hätääntymiseni siitä ettei taiteella olisikaan mitään merkitystä, kun siitä ei puhuta, on nyt tyystin kaikonnut.

Kiasman johtajanvaihdos on synnyttänyt tervetullutta keskustelua taiteen kentälle. Yksi ja toinen taiteen vaikuttaja pistää puheita paremmaksi. Puhe vaan ei niinkään ole taiteesta, vaan politiikasta ja muista ihmisten välisistä kiemuroista.

Klikkejä, kuppikuntia ja muita suhteita tuntuu piisaavan. En ihan ymmärrä näitä suuren taidemaailman kytkyjä ja kiemuroita täältä kaukaa katsoen. Täytynee mennä sinne lähemmäs tiiraamaan, tahtoisin ehtiä Taidehalliin tutustumaan Minna L. Henrikssonin Helsinki-karttaan Export-Import näyttelyssä. Se vaikuttaa ihan kiinnostavalta ja ajankohtaiselta teokselta.

Seuraan mielenkiinnolla keskustelua, mutta välillä se kyllä  ihmetyttää, kun hyvä asia tahtoo mennä sivistyneiden aikuisten kesken kinaamiseksi. Kuka saa eniten tai  vähiten apurahoja, onko vallassa vasemmisto vai oikeisto ja kuka mihinkäkäkin kuppikuntaan kuuluu, onko sisällä vai ulkona. Lokeroita ja nimiä.

Minä taidan olla ainakin ihan ulkona, enkä tiedä onko sisälle pääsyä - tai tarvettakaan.

kuvassa Vesa Väänäsen Paskantärkeä viime kesän Haihatuksessa.