1755843.jpg
LIIKKUVA Noora Nenonen tanssii Purnussa

Tänään irtauduimme sadepäivän näyttelykierrokselle.
Olimme Orivedellä Purnussa portin aukaisemisen aikaan ja heti tapasimme tuttuja. Raimoa viime vuonna tanssien muotokuvannut Hirvasen Anna-Kaisa on heinäkuun ajan tanssimassa Purnun näyttelyssä yhtenä Liikkuvat -ryhmän tanssijana. Anna-Kaisalla oli tänään vapaa päivä, joten hän pääsi kanssamme kiertämään näyttelyä ja sen jälkeen luhtikahvion lämpimään tunnelmaan kahville. Noora Nenosen tanssia osuimme näkemään ja Noora vakuutti meidät jälleen tanssijan taidoillaan. Nämä pienet (ymmärsin että tilanteen mukaan joskus pidemmätkin) tanssiesitykset sopivat mainiosti taidenäyttelyyn. Purnussa ei tänä vuonna ollut mitään yksittäistä omaa sieluani erityisen raivoisasti ravistavaa kuvataidetta, mutta pidin kokonaisuudesta. Ripustus oli tyylikkään väljä ja Garden of delights rantanurmella ilahdutti.

Orivedeltä ajoimme Mäntän Honkahoviin .
Piharakennus Sokeripala oli uusi näppärä taiteen paikka, mainiota pieniä tiloja, muitakin kuin se pikkiriikkinen Anssi Kasitonnin videohuone. Ei voi mitään, suosikkini Pauliina Turakka Purhosen Ilmestys pysäytti taas pitkäksi toviksi huokailemaan, mutta pidin kyllä myös esimerkiksi Olli Marttilan kaikista töistä.

Mäntän kuvataideviikoille Pekiloon menimme sitten viimeiseksi, sateen kastelemina ja nälkäisinä.
Siellä oli niin (tässä tilanteessa liiankin) paljon nähtävää, vaikuttavia teoksia, joihin olisi halunut käyttää aikaa, vaan ei enää jaksanut, monia ohitin vain silmäillen. Jyrki Siukosen "Tämän runon haluaisin kuulla" pysäytti kuitenkin, se ja Atte Uotilan osallistava taide on sitä mistä itse pidän. Sarjakuvaväen autot sopivat hyvin parkkipaikan reunoille, taiteen laitoksen ulkopuolelle. Niistäkin pidin vaikken sateessa viitsinytkään kovin tarkasti tutkia.

Orivesi-Mänttä linjalla on hyvää taidetta, Haihatus suosittelee!